Kamakätkö Arkisto:

  1. Lapset ja tähdet HOPE-seinäkalenterissa 2012!

    Äidit perustivat v. 2009 HOPE- Yhdessä & Yhteisesti ry hyväntekeväisyysyhdistyksen auttamaan Suomen vähäosaisia perheitä vaate- ja tavaralahjoituksin sekä liikunta- ja urheilumahdollisuuksilla. Hope toimii jo 12 paikka-kunnalla, toimintaa pidetään käynnissä pääosin vapaa-ehtoisvoimin. Kalenterin tuotolla mahdollistetaan lasten liikunta- ja urheilumahdollisuuksia Suomessa vuonna 2012. HOPE järjestää lapsille ilmaisia urheilutapahtumia ja -kursseja sekä retkiä.

    Tunnetut urheilijat tukevat lasten liikuntaa esiintymällä kalenterissa lasten kanssa täysin korvauksetta. Kalenterissa ovat mukana: Wilson Kirva, Minna Mettälä, Mikael Granlund, Kiira Korpi, Jari Litmanen, Teemu Pukki, Teemu Selänne, Anna Everi, Lasse Virén, Ami Asikainen, Katja Saarinen, Minna Tervamäki.

    Ostamalla kalenterin tuet vähävaraisten lasten liikuntaharrastusta!
    KALENTERIA VOI OSTAA TAIDEMUSEON JA HIIHTOMUSEON MUSEOKAUPASTA 19 €/ KPL
    Lisätietoa: www.hopeyhdistys.fi

    ******************************************************

    PUNAPAIDAT – lahtelainen mäkilegenda

    Lahden hiihtoseura valitsi mäkimiestensä edustusasuksi punaisen paidan 1950-luvun alussa. Norjalaishyppääjiltä kopioidusta väristä tuli Suomessakin legendaarinen mestarien merkki. Punapaidat kertoo Lahden maineikkaista mäkihyppääjistä ja etsii syitä heidän ilmiömäiselle menestykselleen. Kirja kuvaa sotien jälkeisen ajan Suomea ja suomalaisten miesten mielenmaisemaa. Veikko Kankkonen, Niilo Halonen, Juhani Kärkinen ja monet muut arvokisamitalistit kertovat huikeita tarinoita mäkihypyn kulta-ajalta, jolloin sukset olivat puuta ja miehet rautaa. Kirjan kirjoittajat professorit Antti Karisto ja Pekka Laaksonen ovat syntyjään lahtelaisia.
    Antti Karisto ja Pekka Laaksonen
    Punapaidat -kirja
    SKS, Sidottu, 245  s., vuonna 2011
    44 euroa

    KIRJAA SAATAVANA  HIIHTOMUSEON MUSEOSHOPISTA – OSTA LAHJAKSI!

  2. PUNAPAIDAT – lahtelainen mäkilegenda

    Lahden hiihtoseura valitsi mäkimiestensä edustusasuksi punaisen paidan 1950-luvun alussa. Norjalaishyppääjiltä kopioidusta väristä tuli Suomessakin legendaarinen mestarien merkki. Punapaidat kertoo Lahden maineikkaista mäkihyppääjistä ja etsii syitä heidän ilmiömäiselle menestykselleen. Kirja kuvaa sotien jälkeisen ajan Suomea ja suomalaisten miesten mielenmaisemaa. Veikko Kankkonen, Niilo Halonen, Juhani Kärkinen ja monet muut arvokisamitalistit kertovat huikeita tarinoita mäkihypyn kulta-ajalta, jolloin sukset olivat puuta ja miehet rautaa. Kirjan kirjoittajat professorit Antti Karisto ja Pekka Laaksonen ovat syntyjään lahtelaisia.
    Antti Karisto ja Pekka Laaksonen

    Punapaidat -kirja
    SKS
    Sidottu
    245  s.
    2011
    44 euroa

    KIRJAA SAATAVANA  HIIHTOMUSEON MUSEOSHOPISTA – OSTA LAHJAKSI!


  3. Marskin keppi

    Marskin kepin historia alkaa Pohjois-Afrikasta. Vuonna 1923 Mannerheim oli etsimässä Algerian ja Marrakesin kulkureitillä lepoa, aurinkoa ja iloa. Yhdellä matkalla häntä kuljettanut auto törmäsi johonkin esteeseen ja syöksyi tieltä viisi metriä alas rotkoon. Mannerheim joutui odottamaan apua yli neljä tuntia reisi- ja solisluut sekä useita kylkiluita rikkoutuneena.

    Onnettomuuden syyksi Mannerheim itse arveli kuljettajan huolimattomuutta tai pyörän rikkoutumista.

    Lavernen sairaalassa Algeriassa Mannerheim joutui olemaan kuukausia. Osittain väärän hoidon takia reisiluun murtuma lyhensi hänen toista jalkaansa kaksi senttiä.

    Tuolta onnettomalta matkalta Mannerheim hankki kaksi ortopedisesti oikein suunniteltua kävelykeppiä. Talvisodan aikana ylipäällikkö Mannerheim huomasi, että tällaisesta kepistä voisi olla apua sotavammaisille, hän valmistutti SPR:n avulla 2500 samanlaista keppiä. Ensimmäiset kepit jaettiin SPR:n sairaaloissa.

    Ylipäällikkö antoi henkilökohtaisesti sotainvalideille 41 hopealaatalla ja monogrammillaan varustettua keppiä.

     

    Lahden kaupunginmuseossa on myynnissä tätä aitoa  Mannerheimin lahjoittamaa keppiä hintaan 250 e. Keppi on varustettu alumiinilaatalla ”Marskin keppi” ja se on pakattu hienoon puiseen laatikkoon, koristekäyttöön.

    Saatavana myös kävelykeppikopiota, hinta 30 e.

    Marskin keppejä saa tällä hetkellä ainoastaan tilattuna museolta. Ota yhteyttä birgitta.harju(at)lahti.fi tai soita puh. (03) 814 4503.

     


  4. Britannian kuninkaalliset häät

    Kuninkaallisten ja muiden silmäätekevien yksityiselämä on ollut yleisen kiinnostuksen kohteena kautta historian. Luonnollisesti myös tiedotusvälineet ovat kertoneet näistä tapahtumista maailmanlaajuisesti.
    Aikakauslehti The Graphic Royal Wedding number, August 2, 1889, kertoo tekstein ja piirroskuvin Walesin prinsessa Louisen (1867-1931) ja Fifen herttuan (1849-1912) häistä 27.7.1889.
    Tästä voimme huomata, että maailmanlaajuinen kiinnostus kuninkaallisia häitä kohtaan ei ole uusi ilmiö. Ne kiinnostivat Suomessakin jo 1800-luvulla.
    Aikakauslehti liittyy myös Lahden kartanon (nykyisin historiallinen museo) historiaan. Kyseinen lehti lahjoitettiin museoon vuonna 1978. Lahjoittajan sisar oli ollut pikkupiikana ja lapsenlikkana kartanossa. Tytön hauskuuttamiseksi haettiin vintiltä vanhoja kuvalehtiä, koska arveltiin, että prinsessahäät kiinnostaisivat pikkutyttöä. Ja niinhän ne kiinnostivatkin, itse asiassa niin paljon, että lehti on säilynyt arvokkaana muistona tähän päivään asti.