Lähikuvassa Arkisto:

  1. Raili Viksilä – harrastuksena huovutus

    Olen siis työni puolesta koulunkäyntiavustaja Orimattilan Kuivannon koulussa. Kaikenlainen piirtely ja käsillä tekeminen on aina ollut lähellä sydäntä ja erilaisia huovuttamisen kursseja on kyllä tullut käytyä. Ammatiksi asti tekemisistäni ei ole koskaan ollut, mutta onpahan rakas harrastus, joka aina joulun alla tuppaa paisumaan ympärivuorokautiseksi kun tontun kyselijöitä on liikkeellä. Huovutetut tontut ovat olleet jo jonkin aikaa se kysytyin juttu: eri kokoisina ja erilaisilla materiaaleilla toteutettuna. Tonttuja on maailmalla joulutonttujen lisäksi saunatonttuina, kotitonttuina ja onpa jokunen koulutonttukin tullut tehtyä. Omat kokeilut ja tekniikan itse löytäminen on ollut harrastusta ylläpitävä voima, aina löytyy uutta keksittävää. Huovuttaminen on hidasta touhua. Neulahuovutus, kuivahuovutukseksikin kutsuttu, on minulle se mieluisin huovutuksen muoto. Sillä tekniikalla lopputulos on kuitenkin ”höttöinen” eikä kestä esim. lasten leluina, mutta itse pidän sen antamasta pehmeän utuisesta lopputuloksesta koristeissa, joiden ei tarvitsekaan kestää kuin katsomista. Tällaisia ovat esim joulusydämet.

    Märkähuovutustakin olen tehnyt, lähinnä asusteissa, esim villahuiveissa. Villan menekki märkähuovutustekniikalla on moninkertainen neulahuovutukseen verrattuna; kuumaa saippuavettä hierotaan villaan ja villa tiivistyy huovaksi, lopputulos on jämäkkä ja kestävä, esim. huopatossu.
    Ideoita töihini tulee milloin mistäkin, aika paljon kuitenkin varsinkin jouluisiin juttuihin vanhoista joulukorteista. Joskus materiaalista itsestään tulee ideoita, kun löydän ihanan pikkuisen kastelukannun, sille on ihan pakko tehdä puutarhatonttu. Pienet keittiövälineet taas ehdottomasti tarvitsevat tyttötontun esiliinoineen. Minulla on myös paljon tuttavia jotka tekevät kuka mitäkin kivaa, ideoita vaihdellaan ja kehitellään.

    Raili ViksiläPuh. 040-583 8299, railivik@phnet.fi
    NÄITÄ IHANIA SYDÄMIÄ JA PUKKEJA SAA JOULUKYLÄSTÄ, MÖKISTÄ NRO 38!
    (Lahden kaupunginmuseo)
    SYDÄN 18 €/KPL, PUKKI 12,50 €/KPL


  2. 2. ELÄMÄ – designers Jaime De Vizcaya & Yuan Long

    2.elämä is a design venture located in Helsinki, Finland. Its designers Jaime de Vizcaya and Yuan Long are both graduated from TAIK, Helsinki. 2.elämä products are based on many years of professional design, art and research experience. They combine the inspiration of city life and being close to nature.

     

    The designer’s feelings, environmental concerns and passion for life also play an important role. The main goal and philosophy of 2.elämä is to design in a sustainable way by remain producing locally, using recycling materials and to avoid the use of harmful added materials or constant heavy engine manufacturing steps during the process. 2.elämä is a second chance for everything & everybody!

    2.elämä design
    Yuan 040 4780626 & Jaime 040 4776615
    toinen.elämä in Facebook

    KORUJA MYYDÄÄN TAIDEMUSEON MUSEOKAUPASSA – OSTA  ITSELLE TAI LAHJAKSI!


  3. Janne Kutja – intohimona autot

    Jo lapsuudessa Janne oli kiinnostunut autojen piirtämisestä ja vuosien aikana harrastuksesta on muodostunut työ ja intohimo. Erityisesti customoidut amerikkalaiset autot ovat kiehtoneet ja tyylisuunta näkyy vahvasti edelleen hänen töissään. Kutja tekee myös myös eurooppalaisia autoja, kilpureita ja rekkoja, mutta klassikkoautot muodostavat pääosan töistä.
    Janne Kutja on valmistunut muotoilijaksi v. 2009 Lahden muotoiluinstituutista. Hänen innoittajiaan ovat olleet tunnettuja yhdysvaltalaisia suunnittelijoita, kuten Hot rod- ja custom-maailman tähdet Thom Taylor, Steve Stanford ja Chip Foose.

    Ford Roadster 1932

    Nykyisin Kutja itse on monen nuoren innoittajana. Kutjan piirroksia ovat julkaisseet monet autojen erikoislehdet Yhdysvalloissa. Töitä on nähty tietysti Suomessa, mutta myös Ruotsissa, Saksassa, Ranskassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa.

    Buick Coupe 1957

    Jos halutaan rakentaa todella uniikki auto, niin visiot kannattaa siirtää kuvaksi ennen toteutusta. Auton omistajalla voi olla omia ideoita, joiden pohjalta lähdetään suunnittelua miettimään tai Kutja saa täysin vapaat kädet muotoilun suunnitteluun. Piirretyt ajoneuvot toteutuvat lähes aina sellaisenaan. Tapauksesta riippuen lopulliseen kuvaan voi kulua tunteja tai päiviä luonnosten määrästä riippuen. Kutja piirtää kuvat perinteisin menetelmin, jolloin teoksesta tulee ainutlaatuinen ja originaali teos.

    Lisätietoa löytyy: www.jannekutja.com

    Porsche 911, 1964

     

    Lahden kaupunginmuseolle hän on piirtänyt 10 klassikkoautoa, mitkä on koottu värityskirjaksi.
    KIRJAA ON MYYNNISSÄ  MUSEOKAUPOISSA JA SE ON MYÖS HYVÄ LAHJAIDEA – TULE HAKEMAAN OMASI!

     


  4. Anneli Kokkonen – naivistinen kuvataiteilija

    Anneli Kokkonen on piirtänyt ja maalannut 7-vuotiaasta asti isänsä, Vilho Kokkosen opissa. Hänellä on monipuolinen työkokemus mm. tuntiopettajana, kuvataideohjaajana, kuvittajana ja somistajana. Naivismin maailman hän löysi vuonna 1992 ja se on vienyt mukanaan. Maalaamisen lisäksi hän toimii nyt Lahden matkailuoppaana.

    Voisitko kertoa vielä enemmän tuosta naivistisesta maalaustavastasi?
    “Ihmiset ovat kohteeni. Kirjoitan ylös aiheita ja ilmiöitä, kun seuraan ihmisten käyttäytymistä tai sanomisia.  Haen iloisuutta, lämpöä, oivalluksia. Luonnostelen aiheesta useita vaihtoehtoja ja kuvakulmia. Rakennuksissa yritän pitää tunnistettavuuden, niiden maalaamisessa en kovin paljon irrottele. Mietin värimaailman etukäteen. Maalaan pääasiassa öljyvärein, joka on hidasta, mutta lopputulos tasokkaampi. Maalaan hyvin paljon omia kokemuksia, omaa arvomaailmaani.”

    Miksi juuri naivistinen ilmaisutapa kiinnostaa?

    “Näin ensimmäisiä kertoja 1990-luvun alussa Martti Innasen maalauksia ja olin myyty hetkessä. Naivismi ja karikatyyri ovat siitä hauskoja, kun voi nostaa esiin pienen seikan pääasiaksi. Rakastan naivistisia värikkäitä iloisia tauluja, joihin kätkeytyy piiloviestintää. Etenkin isoissa historiallisissa tauluissa on niin paljon sanomaa, että ne eivät heti avaudu näkijälle, ja herättävät sen vuoksi keskustelua.“

     

    Mikä on haasteellisinta ja antoisinta maalamisessa?
    “Tilaustyöt ovat haastellisia, samoin määräajan sisällä näyttelyyn valmistettavat taulut.Antoisinta on, että taulu näyttää onnistuneelta kokonaisuudelta ja tuottaa väriensä sekä sanomansa kautta mielihyvää itselleni ja muille. Näyttelyissä on hienoa kuulla ihmisten haikeus, kun he muistelevat menneitä tai purskahtavat nauruun. Taulu koskettaa.”

    Lisätietoja:
    http://naisart.suntuubi.com
    http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/vellamo/kuvataiteilijat_kokkonen.htm
    http://www.naivistitiittalassa.fi/pages/Anneli_Kokkonen/6950

    TAITELILIJAN TEKEMIÄ KORTTEJA ON MYYNNISSÄ LAHDEN TAIDEMUSEOSSA – TULE HAKEMAAN OMASI!

     


  5. Huhtadesign

    Huhtadesign on vuonna 2004 perustettu yhden naisen muotoilupalveluja ja omia tuotteita tuottava yritys. Yritystä pyörittää Mari Huhtala (teollinen muotoilija, TaM), joka suunnittelee itse tuotteensa ja hoitaa myös niiden myynnin ja jakelun. Osa tuotteista teetetään osittain kotimaisilla alihankkijoilla, sillä Huhtalasta on järkevää keskittyä vain siihen, minkä osaa parhaiten. Huhtala tekee itse tuotteiden parissa sellaisia hommia, mihin pieni työhuone antaa mahdollisuuden. Työt keskittyvät lähinnä ompelu-, viimeistely- ja pakkaustöihin.

    Huhtadesignin tuotteille on tyypillistä, että niissä yhdistyy jokin perinteinen menetelmä tai ulkoasu uudessa yhteydessä. Tämä yhdistelmä tuo esineisiin tuoreutta, mutta silti ne tuntuvat tutuilta ja kotoisilta. Esimerkiksi Hohde –heijastavat korut ovat syntyneet perinteisesti käsin virkkaamalla nykyaikaisesta heijastavasta langasta.
    Omien tuotteiden lisäksi Huhtadesign tarjoaa muotoilupalveluja pk-yrityksille. Toimeksiannot ovat keskittyneet lähinnä yrityskuvien tukemiseen ja kehittämiseen erilaisten mainosten, www-sivujen ja esitteiden avulla. Lisäksi Mari Huhtala on erikoistunut nahkalaukkujen suunnitteluun. Suomalainen nahkatyö on katoavaa osaamista Suomessa ja Mari toivookin omalla työpanoksellaan pystyvänsä säilyttämään edes osan tästä osaamisesta Suomessa.

     


  6. Janne Ahoselta arvokas lahjoitus Hiihtomuseolle

    Janne AhonenHyvät mäkisiteet ovat niin kysyttyjä, että Janne Ahonen ruuvasi ne irti lahjoittaessaan viimeisen kilpailukautensa hyppyvarusteita tiistaina Hiihtomuseolle.
    Asusteiden lisäksi lahjoitus käsitti kuusi suksea. Ahonen voisi silti varusteiden puolesta jatkaa uraansa.

    -Kotiin jäi arviolta 50-60 paria suksia, 30 pukua, 10:t monot ja 15 kypärää.
    -Ei niitä ole tarkoitus ihan lähiaikoina käyttää, ja pojille olisivat varmaan aikanaan vanhanaikaisia. Hyväntekeväisyyteen olen ennenkin lahjoitellut.

    Kotona ovat myös kaikki mitalit, maljakot ja pokaalit seitsenvuotiaana alkaneelta mäkihyppyuralta. Äkkipäätä Ahonen arvioi palkintojen määrän nousevan tuhansiin.
    Hän lahjoitti jo 2006 Hiihtomuseolle kaikessa hiljaisuudessa varusteitaan ja kolme suksea. Tutkija Suvi Kuisman mukaan Ahosen hyppypuku, kypärä, lasit, monot ja käsineet puettaneen nuken ylle nähtäviksi viimeistään ensi syksynä.